-
Perintönä surematon suru
“Herkin korvin poistuvia askeleitas kuuntelin,silmät kiinni itkemättä tyynyäni puristin.Oven kolahdus ja poissa olit maailmastani.Keskikesä suruviestin toi jo sieltä jostakin. Suruviestin saapuessa kyyneleitä pakenin.Pikkumiehen urheudella niitä vastaan taistelin.Eivät miehet itke koskaan veljelleni vakuutin,äitiä on säästettävä itselleni toistelin.” Laulusta Isän muisto, Kerttu Lampela Kuolema kosketti vielä 1930-40 luvulla useimpia perheitä ”ennen aikojaan”. Sen lisäksi, että miehiä kuoli […]
-
Elämäntarinakirjoittamisen mahdollisuudet
Mitä tarinoita sinun suvussasi on kerrottu? Mitä jätetty kertomatta? Onko joitakin muistoja korostettu, ihmisiä, joista on kerrottu paljon, ihmisiä, joista on vaiettu? On mielenkiintoista lähestyä kuultuja sukutarinoita tältä kantilta. Monesti tietyt tarinat on kuullut kuulemasta päästyään ja jotkut ihmiset kertovat tarinoita elämästään enemmän kuin toiset, mutta miksi? Muistelututkimuksissa on huomioitu, kuinka rakastumme usein omiin tarinoihimme […]
-
Mitä on tarinasi takana?
”Nyt kirjoitan muutaman rivin sinne rakkaaseen kotiin, jossa niin monta vuotta saimme rauhassa elää ja kasvattaa pienokaisiamme…Teitä rakkaudella viimeiseen asti muistava miehesi ja isänne. Kirjoittakaa heti.” Olen lukenut ja naputellut koneelle vaarini sotakirjeitä. Vaarini kuoli kaksi viikkoa syntymäni jälkeen ja kirjeiden kautta on mielenkiintoista rakentaa hänestä kuvaa itselleni. Olen kirjeet vuosia aiemmin kyllä lukenut, mutta […]