OSA 4 Motiivit selittävät omaisten mielipide-eroja vanhenevien vanhempien hoitamisesta

OSA 4 Motiivit selittävät omaisten mielipide-eroja vanhenevien vanhempien hoitamisesta

Keskustelussa, tulisiko lasten huolehtia vanhemmistaan, näyttäisi korostuvan kaksi päälinjaa. Toinen näistä korostaa perheen vastuuta, toinen yhteiskunnan vastuuta. Mutta miksi me ajattelemme niin eri tavalla tästä(kin) asiasta?

Shani Livson on perehtynyt motiiveihin

Pohtiessani vastakkainasettelua keskustelussa tulisiko vanhempiaan hoitaa, sain avukseni yrittäjä ja valmentaja Shani Livsonin.

Livson on perehtynyt erityisesti psykologian ja psykiatrian professori Reissin motivaatioteoriaan ja työskentelee erilaisia työyhteisöjä tukien. Teoria on sovellettavissa kuitenkin laajemminkin.

Mikä Reissin motivaatioteoria?

  • perustuu 16 elämän perustarpeeseen eli motiiviin
  • motiivit ohjaavat meitä kaikessa tekemisessä
  • kaikilla motiiveilla on kaksi ominaisuutta: mitä halutaan ja miten paljon halutaan
  • jokainen haluaa näitä samoja asioita, mutta ei yhtä suuressa määrin
  • jokainen asettaa ne erilaiseen yksilölliseen tärkeysjärjestykseen
  • motiivit ovat arvolähtöisiä, joita omaksutaan niin kasvatuksessa, vuorovaikutuksessa kuin yhteiskunnankin välityksellä.

MOTIIVIT KÄYTTÄYTYMISEN SELITTÄJINÄ

Toisten mukaan vanhemmista huolehtiminen tulisi kuulua automaattisesti elämään ja haikaillaan ”vanhoja aikoja takaisin”, jolloin monta sukupolvea elivät yhdessä.

Vanhan liiton ”mummu lapsiperheen seassa” -hoitokulttuuria tulisi kehittää, kertoo Ylen keskustelupalstalla eräs henkilö.

Miksi toisilla on niin vahva näkemys siitä, että vanhempiaan tulee hoitaa? Miten tätä voisi tarkastella motiiveista käsin?

Näin ajattelevalla henkilöllä saattaa olla hyvin vahva perhemotiivi. Hän voi perheen ympäröimänä hyvin ja hänellä on vahva perheestä huolehtimisen tarve. Myös kunnia- motiiville voi olla korkea tarve, jolloin moraalinen ja eettinen keskustelu on tärkeää sekä periaatteiden ja perinteiden noudattaminen, kertoo Livson ja jatkaa:

Taustalla voi olla myös idealismi-motiivi, jolloin epäitsekkyys ja tietynlainen humanitaarinen tarve ajaa hoitamaan vanhempiaan.

Mutta samaan aikaan Livson painottaa, että läheskään aina emme edusta ääripäitä vaan olemme jotakin siltä väliltä. Esimerkiksi henkilö, joka hoitaa vanhempaansa niin kauan kuin se sopii hänelle taloudellisesti tai aikatauluihin. Hän saattaa hoivata vanhempaansa, mutta perhemotiivi ei ole niin vahva, etteikö hän lähtisi myös työmatkalle.

Entä sitten kun halutaan näyttäytyä epäitsekkäinä (altruismi), mutta korostetaankin itseään (egoismi), jolloin homma kääntyy päälaelleen? Tätä ristiriitaa henkilö ei itse välttämättä näe (ns. sokea piste). Esimerkkinä vanhempiaan hoitava henkilö, joka esittelee sosiaalisessa mediassa videoita hoivatyöstään ja kuuluttaa kuinka ”onneksi on meitä omaishoitajia”? Tykätkää! Eikä voi ymmärtää, etteivät kaikki heittäydy samaan.

Epäitsekäs toisista välittäminen vaihtuukin oman itsensä korostamiseen.

Shani Livsonin mukaan kyseessä voi olla myös status- motiivin vaikutus.

Se tarkoittaa, että henkilöllä on suuri tarve näyttäytyä erityisenä ja merkittävänä henkilönä.

Meidän tarvitsee hyvinvointimme vuoksi olla omien motiiviemme mukavuusalueella tänään, huomenna ja ylihuomenna.

Tulkitsen myös seuraavan Livsonin kuvauksen motiiveista selittävän sen, miksi tällainen henkilö postaa usein ”omaa erityisyyttä” korostavia viestejä:

Meidän tarvitsee hyvinvointimme vuoksi olla omien motiiviemme mukavuusalueella tänään, huomenna ja ylihuomenna. Ei riitä, että siellä on silloin tällöin, jos motiivi on vahva, vaan se tarvitsee jatkuvuutta, Livson toteaa.

KULTTUURIN PAINEET AJAVAT HOITAMAAN VANHEMPIAAN

Kyllä- näkökulman vastakohtana on ajattelutapa, joka korostaa jokaisen vastuuta omasta elämästään: ei minulla ole velvollisuutta hoitaa vanhempiani. Maksamme veroja ja vanhusten hoitoa tukee myös laki. Hänen on vaikeaa käsittää, miksi joku asettaa vanhempansa harrastusten tai työelämän edelle.

Motiivien kautta ajateltuna tämä näkemys edustaa henkilöä, jonka idealismi-, kunnia-, perhe-, ja/tai hyväksyntämotiivit ovat matalat. Tällainen henkilö ajattelee, että jokaisella on vastuu omasta pärjäämisestään, hän haluaa luoda omat perinteet ja periaatteet, eikä ole niinkään kiinnostunut moraalisesta tai eettisestä keskustelusta. Hänellä ei ole myöskään pakottava perheestä huolehtimisen tarve, Livson kertoo

Tälläinen henkilö saa keskustelupalstoilla osakseen määritelmät kylmä, velvollisuuksiaan pakoileva, kiittämätön, välinpitämätön ja itsekäs.

Ääripäässä se voi tätä ollakin, jos kaikki tehdään vain omista tavoitteista käsin, mutta ei välttämättä tiedosteta tätä, Livson viittaa jälleen sokeisiin pisteisiimme.

Yhteiskunnassamme tulee leimatuksi kylmäksi, välinpitämättömäksi ja kiittämättömäksi, jos ei huolehdi näkyvästi perheestään

Meillä on edelleen vahvassa kristinuskon eettiset käsitykset. Tätä vasten altruismi, epäitsekäs toisista välittäminen, on korkeasti arvostettua. Ei ihme, että henkilö, joka kertoo keskittyvänsä mieluummin uraansa kuin vanhempiinsa, saa lokaa niskaan.

Niin ikään Tiina Sihdon väitöskirjassa, joka koski työn ja hoivan yhteensovittamista naisilla, tuli esille kuinka tyttäret kohtaavat edelleen kulttuurisia odotuksia osallistua vanhempiensa hoivaan. Nämä ulkopäin tulevat paineet ja yleistävä ajattelutapa ovat omiaan lisäämään syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunteita omaisilla (=naisilla).

Mitä sanot tilanteesta, jossa viimeisillä voimilla hoidetaan iäkkäitä vanhempia, kun ei kestetä toisten paheksuntaa?

Joillakin saattaa olla kova tarve tulla hyväksytyksi. Tällainen henkilö kasaa vaatimuksia eri tavalla itselleen kuin muille. Hyväksyntä on omassa päässä. Hän esimerkiksi kasaa painetta huolehtia vanhemmistaan, mutta jos ei tähän olosuhteista johtuen kykene, on tällaisella henkilöllä riski uupua, Livson sanoo.

Miten näet tilanteen, jossa velvoitetaan lapset hoitamaan vanhempiaan kiitollisuudenvelassa? Yhden näkemyksen mukaanhan lasten tulee hoitaa vanhempiaan, koska vanhemmat ovat hoitaneet heitä, ja nyt on vastapalveluksen aika. He antavat hyväksyntäänsä lapsille tätä kautta.

On ikävää , jos vanhat vanhemmat vaativat hoitamaan ja hyväksynnän paineen alla henkilö toimii niin, vaikka esimerkiksi perhemotiivi ei olisikaan korkea. Tästä syntyy ristiriitainen tilanne, Livson kertoo.

MIKSI MOTIIVEISTAAN KANNATTAA OTTAA SELVÄÄ?

Entäpä kun yhteiskunnassamme arvostetaan toisia motiivien ääripäitä enemmän kuin toisia? Pitäisikö tuntea häpeää ja syyllisyyttä siitä, mikä itseä motivoi ja mikä ei?

Kaiken lähtökohtana on kysymys miksi? Miksi ajattelet ja toimit näin? Kun ymmärtää omat motiivinsa, mistä ne juontuvat ja mitä ne ovat, olisi hyväksyttävä ne. Jokaisesta motivaatiosta voi löytää vahvuuksia, eikä tarkoituskaan ole lähteä muuttamaan niitä. Motiivit ovat Reissin teorian mukaan pysyviä, joten oman hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää kuunnella niitä, eikä ulkopuolelta tulevaa painetta, Shani Livson kannustaa.

Mitäs sitten, kun elämä tuo tilanteita, joissa joutuu omalle epämukavuusalueelle?

Esimerkiksi se henkilö, joka mieluummin olisi ulkomaanmatkalla kuin hoitamassa äitiään, mutta hoitaa nyt äitiään, koska hoito ei järjestynyt.

Kun tietää omat motiivinsa, ymmärtää milloin on niiden ulkopuolella. Epämukavuusalueella oleminen vie energiaa, mutta motiivinsa tiedostamalla tietää myös paremmin, mikä itseä taas lataa ja ymmärtää ottaa aikaa tähän, Shani Livson kertoo.

Livson ei henkilökohtaisesti koe, että epämukavuusalueella oppisi ja kehittyisi. Mutta kun tiedostaa, milloin siellä on, voi siihen valmistautua etukäteen paremmin.

Jos toteutamme motiiveja, jotka eivät ole meille luontaisia, vie se energiaa ja ärsyttää. Ollaan pahantuulisia ja väsyneitä.”

Mitä tapahtuu, jos ei ole omille motiiveilleen uskollinen?

Jos toteutamme motiiveja, jotka eivät ole meille luontaisia, vie se energiaa ja ärsyttää. Ollaan pahantuulisia ja väsyneitä, Livson toteaa.

Joten, jos vaikkapa perhemotiivi ei ole vahva, mutta ulkoisen paineen vuoksi vanhempiaan hoitaa, onko pinnakireällä pinnistelevä lapsi paras hoitaja? Ainakin lapsen olisi ymmärrettävä, että on epämukavuusalueellaan ja tarvitsee palautumisaikaa.

Kun saa toimia motiiviensa mukaisesti, on energisoitunut ja jaksaa taas paremmin kantaa erilaisia huolia tai järjestelyjä vanhempien hoitoon liittyen.

Reissin motiiviteoria antaa yhden näkökulman tarkastella omia valintojaan kuin toistenkin. Tärkeintä tällä löytöretkellä olisi, että kuuntelisimme itseämme ja sitä kautta itsetuntemus lisääntyisi. Samalla ymmärrys myös toisia kohtaan kasvaisi ja toisten tuomitseminen vähenisi. Ei pöllömpää.

Jos kiinnostuit motivaatioteoriasta, kurkkaa Shani Livsonin yrityksen kotisivuilta aiheesta lisää:

https://bapersonnel.fi/reiss-motivaatioprofiili-rmp/

Luitko jo:

Osa 1 Pitäisikö sinun vai yhteiskunnan pitää huolta iäkkäästä vanhemmastasi?

Osa 2 Pitäisikö sinun huolehtia iäkkäistä vanhemmistasi?

Osa 3 Vanhuksen näkökulma pitäisikö lasten huolehtia vanhemmistaan: hoida tai et, mutta käy kuitenkin!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.