Kuiskaan äidin korvaan “Hyvää matkaa”. IÄKKÄÄN VANHEMMAN KUOLEMAN HYVÄKSYMINEN VOI OLLA VAIKEAA, MUTTA SURUA EI SAA NÄYTTÄÄ
Vanhukset joutuvat selviämään vanhuuden mukanaan tuomista menetyksistä usein yksin. Vanhusten kyky käsitellä menetyksiä on harjaantunut, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö vanhus tarvitsisi näihin tilanteisiin ihmistä, joka ei mitätöisi hänen tunteita ja tarpeita. Kuvitelma vanhuudestani tässä ajankohdassa Yksilön omaa vastuuta vanhuuteen varautumisessa korostetaan, mutta aina ennakointi ei riitä, jos vanhuudessa emme tule kohdatuiksi. Pahimmillaan meistä tulee näkymättömiä. Seuraavaksi pohdin miltä tuntuisi olla vanhus nyt ja tässä näin kokemuksiini peilaten. Terveyteni heikkeneminen on johtanut siihen, että olen tullut riippuvaiseksi muiden avusta. Harrastuksistani,
Kaisa Karlsson on amatöörimäinen blogi, joka ei ole ollut ehdolla eikä palkittu kertaakaan yhtikäs missään. 40 vuotisen taipaleensa aikana Kaisasta on kasvanut keski-ikäinen ihminen. Hänen suosiolleen lastensa keskuudessa ei näy loppua, niin usein he hänen palveluitaan pyytävät. Hänen teksteistään huokuu todellinen into kirjoittaa. Tosin vielä pelkkä into. Minä en ole osa sosiaalista mediaa, mutta entäpä jos liittyisin ja aloittaisin bloggaamaan? Alan kirjoittamaan blogia. Se vaatii hieman perehtymistä bloggaamiseen ja sosiaaliseen mediaan. Seuraavaksi pohdin valmiuksiani bloggaajana tähän tietoon peilaten. Lähtökohta on
